
HAA Gallery, Suomenlinna
Vernissage 26.10.2022 17.00-19.00
Exhibition open: 27.10.-20.11.2022
Current States III by exhibited at HAA Gallery in Suomenlinna, Helsinki, was an exhibition combining light, sculpture, video, photography and sound. It is the third part of an exhibition series built around the different states of water and observations of a fossil capitalist society after the corona pandemic, where time is money and nature is above all a resource that enables economic growth. The climate disaster, the collapse of biodiversity, war, energy crises and water are now shaping our perception of a good life.
The Current States exhibition series grows out of the changing and fluid nature of our time, where the present seems increasingly difficult to reach for many. The name of the exhibition refers in particular to water and its various states: liquid, ice and gas. It refers to flows of currencies and some seemingly immovable and static qualities or things, in the midst of many overlapping catastrophes that try to drag us below the surface. State – or nation- is a social construct that is fluid in its nature and changes according to the stories we tell. The name is also a reference to place and a state of mind.
The exhibition exhibits, for the first time in its entirety, the three-part overhead projector -based workseries Centre of Our Universe (2019), Osmosis I-III (2020) and a new work Just A Thermodynamic Machine (2022), which are inspired by the world and the three states of water. The exhibition also exhibits a self-portrait titled A Day In A Life (7 April 2020 – 24 August 2021) , which consists of a collage of over 500 photographs taken during the covid quarantine and works from the previous exhibitions. The photographs were published online on Instagram daily.
The exhibition was supported by Svenska Kulturfonden, Taiteen Edistämiskeskus and Serlachius Residency.

“
Current States III
Sataa ihanasti. Samoilen metsissä ja katson ympärilleni, kuuntelen. Hengitän. Koitan painaa mieleen sen mitä näen ja koen jotten vain olisi huomaamatta. Osa ohikiitävistä hetkistä tallentuu kameraan. Kesämökin ympärillä oleva rakas metsä, joka piti minut ensimmäisenä koronakeväänä järjissäni, on hakattu ja maa sen jäljiltä aurattu ja pilattu niin ettei aluskasvillisuudesta ole jäänyt mitään jäljelle. Turvapaikkani on tuhottu loppuelämäkseni. Maailmani muuttuu ja kultaiset lehdet putoavat. Mustikoita poimiessani löydän nuuskapurkin ja nippusiteitä, panen ne taskuun. Mietin mikä tekee onnelliseksi ja yritän tuntea jalkojeni alla olevan maan, sen jonka jaan muiden kanssa.
Current states III on kolmas osa näyttelysarjaa joka kumpuaa aikamme muuttuvasta ja virtaavasta olemuksesta jossa nykyhetki tuntuu olevan monille yhä vaikeammin tavoitettavissa. Näyttelyn nimi viittaa erityisesti veteen ja sen eri olomuotoihin, nesteeseen, jäähän ja höyryyn. Se saa minut ajattelemaan myös valuuttojen virtoja ja joitain näennäisen staattisia asenteita tai asioita nyt monien päällekkäisten katastrofien keskellä. Nimi on minulle myös referenssi aikaan ja (mielen)tilaan, omaani sekä kulttuurissa laajemmin. Tämän työprosessin aikana, se missä olen juuri nyt (en tunnin päästä, huomenna tai ensi vuonna) on minulle erityisen merkityksellinen ja yritän pitää huomioni nykyhetken keskipisteessä. Muistaen samalla että huomisen päätökset tehdään nyt.
Näyttelyn teokset ovat hetkiä elämästä. Muutoksia ja pysähtyneitä aikoja. Tämä työprosessi ei tähtää näyttelyihin, esittämiseen tai mihinkään helposti kaupallistettavaan valmiiseen. Näyttelyn kokoaminen on ollut sekä nostalgista että raskasta, vanhoja haavoja revitään auki, samalla se virtaa ja suuntautuu eteenpäin, prosessit eivät valmistu näyttelyyn. On niin kamalasti lisää mitä haluaisin näyttää.
Current States-näyttelysarjan punaisena lankana on vesi ja erityisesti sen kierto maapallolla. Näyttelyn teokset edustavat monenlaista ilmaisua johon kuuluu myös oleellisesti päiväkirjamaista tallentamista. A Day In A Life 7.4.2020-24.8.2021 on sarja valokuvia asioista, jotka minut päivän aikana pysäyttivät. Teos on alunperin julkaistu päivittäisenä kalenterina Instagramiin ja on nyt esillä fyysisesti. Ensimmäisen vesinäytteen keräsin Aarne Erkki Järvisen kämpältä Marasenlammelta kesällä 2020 osana materiaalinhakumatkaa Järvistä käsittelevään esitykseen. Kuvasin puita, yksilöitä erilaisia yhteisön jäseniä. Tämän jälkeen olen jatkanut vesien keräämistä. Ne ovat pieniä tallennuksia siitä päivästä sullottuna purkkiin. Ilma ja vesi sekä sinne joutuneet organismit. Ne maadoittavat minua, vai pitäisikö kutsua vesittävät. Toisaalta veden vangitseminen ja siirtäminen paikasta toiseen rikkoo kierron. Pulloissa olevat vedet ovat täynnä elämää, valo aktivoi kasvua. Seuraan kehitystä ihmetellen.
Ensimmäistä kertaa kokonaisuudessa esillä oleva kolmiosainen teoskokonaisuus Centre of Our Universe (2019), Osmosis I-III (2020) ja Just A Thermodynamic Machine (2022) on myös inspiroitunut veden kolmesta olomuodosta: jäästä, nesteestä ja höyrystä sekä näiden suhteesta maapallon elinkelpoisuuteen. Piirtoheittimien valo ja hurina muistuttaa minua nuotiopiiristä, jonka ympärille lapsena hakeuduin pimeässä luokkahuoneessa. Minulla on vielä paljon opittavaa siitä miten maailma toimii. Tähän näyttelyyn valmistuneen teoksen Just A Thermodynamic Machine nimen olen lainannut Jacques Cousteaulta. Valo tuottaa lämpöä ja vesi kiertää ja ilma liikuttaa. Vesihöyry on ylivoimaisesti voimakkain kasvihuonekaasu.
Olemme osa tätä paikkaa. Emme vieraita täällä.
Siinä on valtava ero.
Tätä näyttelysarjaa ja erityisesti sen alkua on muovannut olennaisesti Covid-19 -pandemian seurauksena vietetty karanteeni ja yksinäisyyden kokemus. Erityisesti olen inspiroitunut siitä ajasta jonka olen viettänyt perheeni kesämökillä Ahmasveden rannalla Lokalahdella Varsinais-Suomessa. Keväällä 2020 vietin siellä yhtäjaksoisesti 10 viikkoa karanteenissa, oppien uusia rytmejä jotka eivät määrity turbokapitalismin koneistossa. Olen sittemmin palannut tuohon tuttuun maisemaan aina mahdollisuuksien mukaan havainnoimaan, hengittämään, itkemään ja nauramaan sekä hakemaan suuntaa vuodenaikojen vaihtuessa.
Kävellen ehdin kokea maisemaa jossa kuljen. Tätä nopeampi liikkuminen tuottaa tunnelinäköä ja hävittää ympäristöni. Näyttelyn teos 12 Apostolia on kunnianosoitus kävelylle, muistomerkki kaatuneille ja muistutus siitä miten eliitti yritti tukahduttaa uusia yhteiskuntakriittisiä ajatuksia jo kauan sitten. Jokainen puu on yksilönsä, ja kaikki yhtä lukuunottamatta on murhattu hakkuiden yhteydessä ja heitetty ojiin tai jätetty niille sijoilleen.
Kesällä 2020 Ahmasvedestä kerätyistä järvikaisloista koostettu Nothing Lasts Forever muuttaa väriään lehtivihreän hajotessa valon vaikutuksesta. Sen ystäväksi on syntynyt poisheitetyistä 5G valokuitukaapeleista koostunut …and Ever. Videoteokset Thank You For Hugging Me on myös kuvattu kesämökin lähiympäristössä.
Olen huomannut haluavani työskennellä monialaisesti rajoittamatta itseäni tiettyyn tekniikkaan tai materiaaliin. Työprosessiin kuuluu myös sattumat ja löydöt, harhailu ja haahuilu. Minua kiinnostaa pienet ja arkiset asiat ympärilläni. Harjoittelen huomaamaan muutoksia ympäristöni vaihteluissa ja välittämään näitä kokemuksia muille teosten kautta. Teoksen tekeminen on myös itselleni tapa ymmärtää kokemaani. Maailman muuttuessa minäkin muutun. Yritän kohdata elämän ympärilläni lempeästi vaikka se välillä olisikin vaikeaa.
Helsingissä 26.10.2022
Alexander Salvesen
“






























